Mitä tehdä jos taloyhtiö ei korjaa ilmanvaihdon ongelmia?

Ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapito- ja korjausvastuu kuuluu taloyhtiölle. Taloyhtiön tulee kantaa kustannukset sekä ongelman selvityksestä että ilmanvaihdon kuntoon laittamisesta, jos huonosta sisäilmasta voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskeleville.

Terveydensuojelulain mukaan asunnon sisäilman puhtauden, kosteuden, melun ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asukkaalle haittaa. Jos siis on perusteltua syytä olettaa, että yhtiön korjattavaksi kuuluu sisäilmaa heikentävä vika, tulee terveydensuojelulain mukaan riittäviin toimenpiteisiin aina ryhtyä. Näin on esimerkiksi silloin, kun asunnon ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus edellyttää korvausilmaventtiilien olemassaoloa: jos venttiilit puuttuvat, taloyhtiön velvollisuus on huolehtia siitä, että ilmanvaihto korjataan toimivaksi asentamalla puuttuvat venttiilit. Tämä velvollisuus koskee aina tilanteita, joissa taloyhtiön ilmanvaihto on painovoimainen tai koneellinen poisto.

Huono sisäilma ja puutteellinen ilmanvaihto voivat aiheuttaa asukkaille monenlaisia terveyshaittoja, kuten päänsärkyä, väsymystä, silmien, nenän ja kurkun ärsytystä, allergiaoireiden pahenemista, hengitystieinfektioiden lisääntymistä sekä astman ja muiden hengityssairauksien oireiden voimistumista. Pitkittyessään ongelmat voivat vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin, unen laatuun ja työ- sekä toimintakykyyn. Lisäksi on tärkeää huomata, että huono ilmanvaihto ei aiheuta haittaa ainoastaan asukkaille, vaan vahingoittaa myös kiinteistön rakenteita. Liiallinen kosteus ja sen seurauksena syntyvät home- ja mikrobivauriot heikentävät rakennuksen kuntoa, voivat nostaa korjauskustannuksia merkittävästi ja alentaa kiinteistön arvoa.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiöllä on myös velvollisuus huolehtia ilmanvaihdon toimivuudesta kunnossapitovastuun osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen toimiessaan esimerkiksi liian hitaasti ongelmien selvittämisessä ja korjaamisessa.

Vastuunjako taloyhtiössä

Asunto-osakeyhtiöissä asuville ei ole aina selvää mitä taloyhtiöltä on mahdollisuus vaatia ja edellyttää. Vastuunjako taloyhtiössä perustuu asunto-osakeyhtiölakiin, jonka mukaan taloyhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Taloyhtiön on siis pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Lisäksi taloyhtiö on velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Myös ilmanvaihdon suodattimien säännöllisestä vaihtamisesta huolehtiminen kuuluu tätä nykyä taloyhtiön vastuulle. Laki on kuitenkin yleispiirteinen eikä aina anna suoria vastauksia siihen, mitä esimerkiksi ilmanvaihdon kunnossapitovaatimus elävässä elämässä tarkoittaa.

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus tarjoavat enemmän konkretiaa

Konkreettisemmin ilmanvaihdon ja puhtaan sisäilman osalta säännellään terveydensuojelulaissa ja asumisterveysasetuksessa. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisistä vaatimuksista säännellään terveydensuojelulain 7 luvussa seuraavasti:

"Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Jos tilanne on sellainen, että asunnossa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä."

Lähde: Terveydensuojelulaki

Jos taloyhtiön asukas on käyttänyt asuntoaan normaalilla tavalla, on vastuu terveyshaittaa aiheuttavasta huonosta sisäilmasta ja terveyshaitan poistamisesta taloyhtiöllä. Laissa määritelty vastuu ei ole pelkkä ”kuollut kirjain”, sillä jos kiinteistön omistaja ei ryhdy toimenpiteisiin, voi asukas kääntyä kunnallisen terveystarkastajan puoleen. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa taloyhtiön ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin esimerkiksi sisäilmaa koskevan terveyshaitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Viime kädessä terveydensuojeluviranomainen voi jopa kieltää asunnon tai muun oleskelutilan käytön, jos huonosta sisäilmasta johtuvan terveyshaitan on syytä epäillä aiheuttavan välitöntä vaaraa rakennuksessa oleville eikä terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ole noudatettu.