Radon ja ilmanvaihto
Suomessa noin 300 ihmistä sairastuu vuosittain radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Korkeat radonpitoisuudet liittyvät usein puutteelliseen ilmanvaihtoon, joka on onneksi myös yksi helpoimmin korjattavista ongelmista.
Mitä radon on?
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota kulkeutuu rakennusten sisäilmaan maaperästä. Suomessa radonia esiintyy erityisen paljon, koska kallio- ja maaperämme sisältävät paikoin runsaasti uraania, etenkin harju- ja soramailla. Radonin vaarallisuus liittyy sen hajoamistuotteisiin, jotka kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin ja lisäävät keuhkosyövän riskiä. Mitä korkeampi radonpitoisuus ja mitä pidempi altistusaika, sitä suurempi riski.
Radonia kulkeutuu rakennusten sisäilmaan maaperästä alapohjan rakojen, läpivientien ja muiden vuotokohtien kautta. Vaikka maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon radonia rakennuksen alle muodostuu, ratkaisevaa sisäilman radonpitoisuuden kannalta on usein ilmanvaihto: pääseekö radon poistumaan vai jääkö se sisäilmaan. Siksi toimiva ilmanvaihto ei ole vain asumismukavuuskysymys vaan myös merkittävä osa radonriskin hallintaa.
Radonin sallittu enimmäispitoisuus sisäilmassa on 300 Bq/m³, mutta uusissa rakennuksissa tavoitellaan alle 200 Bq/m³ tasoa. Monilla alueilla, erityisesti Etelä-Suomen harju- ja soramailla, jopa puolet pientaloista ylittää tämän rajan. Radonia esiintyy myös kerrostaloissa, etenkin alimmissa kerroksissa, ja kaasu voi kulkeutua myös ylemmäs esimerkiksi rakenteiden ja kanavien kautta. Asunnon radonpitoisuus kannattaakin mitata kaikkialla Suomessa kiinteistötyypistä riippumatta, sillä viitearvon ylittäviä pitoisuuksia esiintyy lähes koko maassa.
Toimiva ilmanvaihto pudottaa radon-arvoja
Suurimmat radonpitoisuudet todetaan tyypillisesti asunnoissa, joissa maaperä läpäisee ilmaa hyvin ja ilmanvaihto ei toimi riittävästi. Kun ilmanvaihto on heikkoa, rakennukseen voi syntyä alipaine, joka imee radonia maaperästä sisätiloihin alapohjan raoista, läpivienneistä sekä laatan ja sokkelin väleistä.
Ongelma korostuu erityisesti talvella, kun suuret lämpötilaerot lisäävät ilmavirtausta maaperästä sisälle. Jos asunto on liian alipaineinen, maaperän radonpitoinen ilma pääsee helpommin tunkeutumaan rakenteiden vuotokohtien kautta sisäilmaan.
Liiallinen alipaine syntyy usein tilanteissa, joissa asunnossa on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta korvausilmaa ei saada riittävästi hallitusti korvausilmaventtiilien kautta. Siksi radonkorjauksissa ensimmäinen askel on lähes aina ilmanvaihdon toimivuuden varmistaminen ennen muita toimenpiteitä. Jos radonpitoisuus on maltillisesti koholla (200–300 Bq/m³), Säteilyturvakeskus suosittelee tarkoituksenmukaisia ja helposti toteutettavia korjauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmanvaihdon parantaminen, riittävän korvausilman varmistaminen sekä rakenteiden vuotokohtien tiivistäminen. Käytännössä ensimmäinen toimenpide on aina tarkistaa ilmanvaihdon toimivuus.
Kun radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m³, tarvitaan yleensä järeämpiä ratkaisuja, kuten lattialaatan alta ilmaa imevä radonimuri tai rakennuksen ulkopuolelle toteutettava radonkaivo. Vaikeammissakin tapauksissa ilmanvaihdon parantaminen voi kuitenkin toimia tehokkaana ensiapuna ja toisinaan myös pysyvänä ratkaisuna.
Varmista korvausilman riittävyys
Jotta ilmanvaihto toimisi, tulisi asunnon oleskelutiloista, kuten makuu- ja olohuoneista löytyä raitista ilmaa sisään tuovat korvausilmaventtiililit. Korvausilmaventtiilien kautta sisään tuleva ilma huuhtelee asuintilat virratessaan kohti keittiössä, WC- ja pesutiloissa sekä vaatehuoneissa sijaitsevia poistoilmaventtiileitä.
Riittävä määrä korvausilmaventtiileitä voidaan suhteuttaa asunnon pinta-alaan, noin yksi jokaista 20 m² kohti.
Radonmittaus tehdään lämmityskaudella
Radonpitoisuus voidaan selvittää vain mittaamalla, sillä näkymätöntä ja hajutonta kaasua ei voi havaita aistinvaraisesti. Mittaukseen käytetään Säteilyturvakeskuksesta tilattavia radonmittauspurkkeja, joita pidetään asunnossa yhtäjaksoisesti kahdesta kolmeen kuukautta lämmityskauden aikana. Mittausjakson jälkeen purkit toimitetaan analysoitavaksi, minkä perusteella asunnon radonpitoisuus saadaan selville. Pieneen asuntoon riittää yleensä yksi mittauspurkki, suurempaan tarvitaan kaksi.
Jos oman kodin radonpitoisuus mietityttää, asia kannattaa selvittää mittaamalla. Luotettavin tulos saadaan, kun mittaus tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Velcolta voi lainata elektronisen pikamittarin, jolla saa nopeasti viitteellisen arvion kodin radontilanteesta. Pikamittaria voidaan hyödyntää esimerkiksi korjaustoimenpiteiden suunnittelussa sekä tehtyjen korjausten vaikutusten arvioinnissa. Virallisen radonmittauksen voi tilata esimerkiksi Säteilyturvakeskusin radonmittauspalvelusta.
Elektronisen pikamittarin lainausjakso on veloitukseton. Jos mittari toimitetaan postitse, veloitamme 15 € toimitusmaksun, joka sisältää sekä lähetys- että palautuskulut. Mittari tulee palauttaa noin viikon kuluessa. Mikäli tarvitset mittaria pidemmäksi ajaksi, voit kertoa siitä lomakkeen viestikentässä.
- Postituskulut maksetaan ennen toimitusta sähköpostiin toimitettavan MobilePay-maksulinkin kautta.
- MobilePay-maksulinkillä voi lisäksi maksaa myös pankki- ja luottokorteilla.
- Jos maksaminen MobilePay-maksulinkillä ei onnistu ja tarvitset laskun, ilmoitathan siitä viestikentässä. Tällöin laskuun lisätään 5 € laskutuslisä.
- Mittarin voi myös noutaa veloituksetta toimipisteeltämme Konalasta.
- Lainausjakso on yhden viikon. Mikäli laite jätetään palauttamatta, veloitamme siitä 100 €.
