Tahaton vai painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen ilmanvaihto on yksinkertainen ja toimintavarma järjestelmä - mutta vain silloin kun se toimii suunnitellusti. Käytännössä monessa suomalaisessa asunnossa ilmanvaihto ei ole painovoimaista vaan tahatonta.
Painovoimaiseen ilmanvaihtoon liittyy edelleen sitkeitä harhaluuloja, jotka heikentävät monen kodin sisäilman laatua. Etenkin räikeät puutteet asuntojen korvausilmanvaihdossa ovat yleisiä vielä tänäkin päivänä. Puutteellisesti toimiva ilmanvaihto näkyy ja tuntuu arjessa: ikkunat huurtuvat herkästi, sisäilma tuntuu tunkkaiselta ja peilit pysyvät kosteina vielä pitkään suihkun jälkeen. Aamulla makuuhuoneessa voi olla tunkkainen ja hiilidioksidista kyllästynyt ilma, joka tuntuu väsymyksenä ja päänsärkynä. Ongelmat korostuvat etenkin tiloissa, joissa kosteutta ja hiilidioksidia syntyy eniten eli pesuhuoneessa, keittiössä ja makuuhuoneissa.
Painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaperiaate on yksinkertainen: poistohormit synnyttävät lämpötilaerojen ja tuulen vaikutuksesta alipaineen, joka vetää uutta ilmaa sisään korvausilmaventtiilien kautta. Järjestelmä toimii kuitenkin vain, jos korvausilmalle on järjestetty selkeä ja hallittu reitti eli korvausilmaventtiili.
Jos korvausilmaventtiileitä ei ole tai ne on suljettu, korvausilmaa ei saada riittävästi sisään. Tällöin ilma kulkeutuu asuntoon rakenteiden raoista, eikä poistohormeihin synny kunnollista vetoa. Ilmanvaihto jää vajaatehoiseksi. Tätä ilmiötä kutsutaan tahattomaksi ilmanvaihdoksi. Silti elää sitkeä käsitys siitä, että rakenteiden kautta “hengittäminen” olisi normaali osa ilmanvaihtoa. Tämän harhaluulon vuoksi haitallisia rakennevuotoja pidetään liian usein hyväksyttävinä, eikä ilmanvaihdon kriittisiin puutteisiin suhtauduta riittävällä vakavuudella.
Todellisuudessa tahaton ilmanvaihto on haitallista sekä asukkaiden terveydelle että kiinteistölle ja se pitäisi lain mukaan korjata toimivaksi. Rakenteiden epätiiviiden liitoskohtien, ikkunanpielien tai jopa viemäreiden kautta sisään tuleva ilma kuljettaa mukanaan mikrobeja, radonia, pölyä ja muita epäpuhtauksia suoraan sisäilmaan asukkaiden hengitettäväksi. Samalla kostea sisäilma voi kulkeutua rakenteisiin ja tiivistyä kylmiin pintoihin, mikä lisää kosteus- ja homevaurioiden riskiä. Lisäksi hallitsematon ilmavuoto heikentää energiatehokkuutta ja voi aiheuttaa vetoisuutta sekä epätasaista lämpötilaa. Pitkällä aikavälillä seurauksena voi olla sekä asumisterveyden heikkeneminen että merkittäviä korjauskustannuksia kiinteistölle.
Älä toista 1970-luvun virheitä
Merkittävä osa vanhempien asuinrakennusten ilmanvaihdon ongelmista juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin maailmaa ravisteli energiakriisi. Öljyn saatavuus heikkeni nopeasti ja hinnat nousivat. Myös Suomessa reagoitiin poikkeuksellisin tiukoin ottein ja Suomen valtioneuvosto käynnisti valtakunnallisen energiansäästökampanjan, jonka tavoitteena oli leikata energiankulutusta nopeasti.
Kun lämmön karkaaminen haluttiin estää kaikin keinoin, alettiin rakennuksia tiivistämään ripeästi ja laajamittaisesti. Samassa yhteydessä tukittiin kaikki mahdolliset ilmavuotokohdat, myös ne, jotka oli tarkoitettu ilmanvaihtoon. Vaikka osa tukituista korvausilmakanavista on sittemmin avattu, monissa kiinteistöissä korvausilmaventtiilit puuttuvat edelleen kokonaan tai ovat riittämättömät. Seurauksena on, että ilma vaihtuu tahattomasti ja sisäilman laatu kärsii yhä vuosikymmenten takaisista energiansäästötoimista.
Ilmanvaihdon korjaaminen toimivaksi onnistuu
Painovoimainen ilmanvaihto on mahdollista saada toimimaan, kun sen perusasiat laitetaan kuntoon. Korvausilmaventtiilit sijoitetaan oleskelu- ja makuuhuoneisiin, jotta ilma kulkee oikeaan suuntaan kohti poistoja. Riittävä määrä korvausilmaventtiileitä voidaan suhteuttaa asunnon pinta-alaan, noin yksi jokaista 20 m² kohti. On tärkeää, että asunnossa on pinta-alaan suhteutettuna riittävän monta korvausilmaventtiiliä, sillä liian vähäinen määrä aiheuttaa asuntoon vedon tunnetta.
Velco-korvausilmaventtiilien avulla ilmanvaihto voidaan saattaa kuntoon kustannustehokkaasti, usein jo muutaman sadan euron huoneistokohtaisella investoinnilla. Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvässä Velco-korvausilmaventtiilissä on lämpölaajenemiseen perustuva termostaatti, joka säätää venttiilin avausta portaattomasti +10 °C ja −5 °C välillä. Venttiiliä ei siis tarvitse säätää vuodenaikojen tai lämpötilan muutosten mukaan. Lämpimämmällä säällä venttiili avautuu enemmän ja tehostaa ilmanvaihtoa, kun taas kylmemmällä ilmalla pienempi avaus ehkäisee vedon tunnetta. Alle −5 °C lämpötiloissa jo muutaman millimetrin minimiavaus riittää turvaamaan hallitun ja vedottoman korvausilman saannin.
Velco-korvausilmaventtiilit voidaan asentaa seinään tehtävään uuteen läpivientiin, vanhan venttiilin tilalle tai puiseen tuuletusluukkuun. Laajasta tuotevalikoimasta löytyvät niin valmiit jälleenmyyntipakkaukset kuin täysin asennuskohteen mukaan kasattavat tuoteratkaisutkin.
Jos tarvitset apua sopivan venttiilin valinnassa tai haluat tarjouksen tuotteistamme, autamme mielellämme!
