Miksi asunnossasi haisee pahalta – ja mitä se voi maksaa terveydellesi?
Tunkkaisuus ja epämiellyttävät hajut kodissa eivät ole sattumaa. Rakennusten liian suuri alipaine on yksi merkittävimmistä sisäilmaongelmien aiheuttajista. Suomessa yli miljoona kotia kärsii samasta ongelmasta. Riskit kasvavat erityisesti asunnoissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.
Jos olet miettinyt, miksi asunnossasi on tunkkainen ilma, syy voi hyvin todennäköisesti löytyä ilmanvaihdosta – tai oikeastaan sen puutteesta. Ongelma korostuu asunnoissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto: huippuimuri imee ilmaa ulos täydellä teholla, mutta jos korvausilmaventtiilejä ei ole, kone hakee ilmaa muualta, useimmiten suoraan rakenteiden läpi. Silloin sisäilmaan kulkeutuvat myös rakenteiden epäpuhtaudet, kosteus ja hajut. Usein ongelma yritetään virheellisesti korjata säätämällä huippu-imuria entistä kovemmalle, jolloin ongelma vain pahenee entisestään. Toisinaan korvausilmaventtiilit löytyvät esimerkiksi ikkunoiden karmeista, mutta ne on mitoitettu liian pieniksi, eivätkä riitä kattamaan poistoilmakoneen sisään vetämää ilmamäärää.
Ilmaa ikkunatiivisteiden läpi?
Toisin kuin usein virheellisesti uskotaan, ikkunoiden ja rakenteiden raoista vuotava ilma ei riitä korvausilmaksi, vaan kyse on tällöin rakennusvirheestä, joka on erityisen tyypillinen 1970–1980-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä. Ympäristöministeriö linjaa, että korvausuomalle tulee olla aina hallittu reitti, eli ilman pitää tulla korvausilmaventtiilien, ei rakenteiden kautta, jotta vältytään epäpuhtauksilta ja mikrobeilta. Onneksi ongelma on helppo korjata, puuttuvat venttiilit asentamalla tilanne korjaantuu ja pahat hajutkin katoavat useimmiten sen mukana. Oman asunnon tilanteen voi tarkastaa helposti: aloita selvittämällä mistä raitista ilmaa tulee makuuhuoneeseen. Jos selkeää reittiä ei löydy ja joudut avaamaan ikkunan, ilma vuotaa sisään hallitsemattomia reittejä pitkin.
Merkittävät terveysriskit asukkaalle ja kiinteistölle
Puutteellinen ilmanvaihto ei ole pelkkä hajuhaitta, vaan se vaarantaa sekä asukkaiden terveyden että kiinteistön kunnon. Tämä näkyy asukkaalla usein päänsärkynä, väsymyksenä, silmien ja limakalvojen ärsytyksenä, huonoina yöunina sekä keskittymisvaikeuksina. Pitkittyessään huono sisäilma voi myös pahentaa astmaa ja muita hengitystieoireita, ja altistuminen homeille tai muille mikrobeille rakenteiden kautta lisää allergia- ja hengitystieinfektioiden riskiä.
Kiinteistölle riskit ovat yhtä vakavia, vaikka ne näkyvät hitaammin. Kun ilmanvaihtokone vetää korvausilmaa rakenteiden läpi, se kuljettaa mukanaan myös kosteutta. Ajan mittaan tämä voi johtaa kosteusvaurioihin, homekasvustoon ja rakenteiden kunnon heikkenemiseen – ongelmiin, joiden korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin korvausilmaventtiilien asentaminen olisi ollut alun perin.
Mitä pidempään ilmanvaihdon epätasapaino jatkuu, sitä suurempi on sekä terveydellinen että taloudellinen riski. Korvausilmaventtiilien asentaminen on muutaman sadan euron huoneistokohtainen kustannus. Siksi vika kannattaa korjata heti, kun se havaitaan, ei vasta kun oireet tai vauriot pakottavat siihen.
Kysyttävää? Ota meihin yhteyttä!











