Miksi asunnon ilma tuntuu tunkkaiselta?
LVI-tekniikan DI Toni Pölösen mukaan taloyhtiöissä törmätään usein ilmanvaihdon haasteisiin. Räikeimmät ongelmat löytyvät usein 1960- ja 1970-luvulla rakennetuista kohteista. – Näissä painovoimaisen ja koneellisen poiston rakennuksissa löytyy usein asuntoja, joissa korvausilmanvaihto on jätetty aikoinaan täysin huomioimatta, Pölönen huomauttaa.
Riittämättömän ilmanvaihdoin selkein merkki on tunkkaisuuden tunne. Mutta missä on vika, kun asunnon ilma ei vaihdu?
LVI-tekniikan DI Toni Pölösen mukaan yksi yleisimpiä ilmanvaihdon ongelmia ovat puutteet korvausilmanvaihdossa. Huonosta sisäilmasta kärsitään erityisesti niissä kodeissa, joista korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan.
Toisinaan ilmanvaihdon ongelmat voivat johtua myös asukkaiden itse tekemistä muutoksista. –Korvausilmaventtiili, kuten vanha kippiventtiili, on voitu tapetoida piiloon tai ilmanvaihtokanava on saatettu tukkia melun johdosta. Nämä virheet johtavat siihen, että sisään tulevan korvausilman määrä jää asuintiloissa alle tarvittavan. Ilmaa tulee sisään heikosti, hallitsemattomasti ja täysin suodattamatta, Pölönen kertoo. Sen lisäksi, että huono sisäilma vähentää asumisviihtyisyyttä, vaikuttaa se myös terveyteen. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus nousee helposti, jos kodin ilmanvaihto ei toimi riittävän tehokkaasti. Huonot yöunet ja jatkuvat hengitystieinfektiot ovat usein merkkejä siitä, ettei asunnon ilma vaihdu riittävästi. Terveyshaittojen lisäksi huono ilmanvaihto vaikuttaa myös itse asuntoon. –Ilman kunnollista ilmanvaihtoa, asunnon kunto voi kärsiä sisäilmaongelmien syntyessä, jolloin myös asunnon arvo laskee, Pölönen sanoo.
Huomioi riittävä korvausilma
Toimivan ilmanvaihdon ansiosta asuntoon saadaan riittävästi raitista ilmaa hengitettäväksi ja käytetty likainen ilma saadaan poistettua. Pölönen muistuttaa, että ilmanvaihdon riittävyys tulee huomioida myös korvausilmailmaventtiilien mitoituksessa. Riittävä määrä korvausilmaventtiileitä tasoittaa ilmavirtaa ja ehkäisee vedon tunnetta.
Jotta ilmanvaihto toimisi kuten sen kuuluu, tulisi korvausilmaventtiilit löytyä asunnon jokaisesta makuu- ja oleskeluhuoneesta. Poistoilmailmaventtiilit puolestaan sijoitetaan tiloihin, joista korvausilmaventtiiliä ei löydy, eli keittiöön, kylpyhuoneeseen, wc-tiloihin ja mahdolliseen vaatehuoneeseen. Kun korvausilmaventtiilit sijaitsevat eri tiloissa poistoilmaventtiilien kanssa, virtaa raitista ilmaa asunnon läpi. Jotta voidaan varmistua siitä, että ilma virtaa esteettömästi, on huolehdittava myös toimivista siirtoilmareiteistä. Esimerkiksi wc-tilojen oven alle jätettävä, noin 2 cm rako on tärkeä, jotta likainen ilma pääsee siirtymään poistoilmaventtiiliin.
Toimivan ilmanvaihdon ansiosta asuntoon saadaan riittävästi raitista ilmaa hengitettäväksi ja käytetty likainen ilma saadaan poistettua. Mikäli asunnosta puuttuvat korvausilmaventtiilit tai niitä ei ole riittävästi, voidaan ilmanvaihtoa parantaa asentamalla riittävä määrä uusia korvausilmaventtiileitä.
Myös melun torjumiseen on olemassa ilmanvaihtokanavan tukkimista parempia vaihtoehtoja. – Nykyään on saatavana venttiilimalleja, joiden suunnittelussa on otettu myös äänenvaimennus huomioon, Pölönen vinkkaa. Sopivaa korvausilmaventtiiliä valitessa huomio tulisikin kiinnittää pelkän hinnan tai ulkonäön sijasta ainakin näihin kolmeen seikkaan: riittäviin ilmamääriin, ilmansuodatukseen sekä venttiilin äänenvaimennusominaisuuksiin. Asennetuista venttiileistä ei ole iloa, mikäli asukkaat päätyvät sulkemaan ne melun tai sisään tulevien epäpuhtauksien takia. – Ei, vaikka ne olisi tapetoitu kuinka sisustukseen sopiviksi, Pölönen huomauttaa.
Suodattimissa merkittäviä laatueroja
Etenkin keväisin monissa taloyhtiöissä allergiaoireista kärsivät asukkaat huomaavat katu- ja siitepölyn kulkeutumisen sisäilmaan. Ongelma on yleinen etenkin niissä taloissa, joissa korvausilman suodatus on puutteellista. Korvausilmaventtiileistä tulee löytyä suodattimet ja ne ovat tärkeää vaihtaa säännöllisesti. Riittävä vaihtoväli riippuu asunnon sijainnista. Suodattimet tukkeutuvat nopeammin vilkkaasti liikennöidyn tien tai paljon siitepölyä levittävien puiden lähellä. Tukkeutunut suodatin on tärkeää vaihtaa uuteen, sillä likaisena se heikentää ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua.
– Vietämme ajastamme yleisesti ottaen 90 prosenttia sisätiloissa, joten sisäilman tulee olla hyvin suodatettua. Laadukas suodatin on erityisen tärkeä silloin, kun kiinteistö sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä, sillä hiukkasten määrä ulkoilmassa voi tuolloin olla merkittävä ja terveydelle haitallinen. Suodattimella voidaan myös estää siitepölyn ja muiden epäpuhtauksien pääsy sisätiloihin. Suodattimen laatuun on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota. Hyvien ja huonojen suodattimien hintaerot ovat pienet, mutta laatuerot merkittävät, Pölönen muistuttaa. Vain hinnan perusteella suodatinvalintaa ei siis kannata tehdä.
Hyvän suodattimen tunnistaa pakkauksesta löytyvästä suodatinluokasta, joka kertoo minkä kokoisia hiukkasia suodattimet nappaavat. Mikäli suodatinluokkaa tai erotusastetta ei ole ilmoitettu, ei tuotetta todennäköisesti ole uskallettu valmistajan puolesta testata.
–Joskus taloyhtiössä laadukkaammat suodattimet on vaihdettu kaikessa hiljaisuudessa huonompiin tarvikesuodattimiin. Tämä kuitenkin usein huomataan asukkaiden toimesta, kun ilma ei kulje liian paksun suodattimen läpi ja sisäilman laatu laskee, Pölönen kertoo. Laadukkaaseen suodattimeen kannattaa siis panostaa. –Tällä hetkellä tehokkain suodatus löytyy Velco- korvausilmaventtiileistä. Niiden kanssa käytettävät, sähköisesti varatut suodattimet pystyvät testatusti siitepölyn lisäksi suodattamaan myös terveydelle kaikkein haitallisempia pienhiukkasia, Pölönen vinkkaa.
Pölönen peräänkuuluttaa myös olemassa olevien järjestelmien säännöllistä huoltamista. Suuri haaste on järjestelmien ylläpidossa, kuten riittämättömässä venttiilien puhdistuksessa, suodattimien vaihdossa ja hormien nuohouksessa. Toimiva järjestelmä tarvitsee ylläpitoa, jonka huoltotoimenpiteet olisi hyvä ennakoida ja huomioida myös taloyhtiön huoltokirjassa.
Taloyhtiöissä ilmanvaihtoon liittyvät valitukset ovat yleisiä etenkin syys- ja talvisaikaan. Tunkkainen sisäilma, ikkunoiden huurtuminen ja vedon tunne ovat yleisiä ongelmia etenkin vanhemmissa taloyhtiöissä. Usein syyn epäillään olevan vanhoissa ikkunoissa tai asunnon kosteusongelmassa. Monesti vika löytyy kuitenkin ilmanvaihdon puutteista. Yleensä asunnoista puuttuvat korvausilmaventtiilit ja ilma virtaa sisälle rakenteiden ilmavuotojen kautta. Ongelmaa pahentaa vanhoissa taloissa yleisesti käytetty koneellinen poistoilmanvaihto, joka aiheuttaa asuntoihin liiallista alipainetta. Kun asuntoon syntyy kova alipaine poistoilmanvaihto ottaa korvausilman sieltä mistä saa, eli lattian, ikkunoiden ja muiden rakenteiden raoista sekä viemäristä.
Myös korvausilmaventtiilien kunnolla on väliä. Elinkaarensa lopussa olevat venttiilit tulisi uusia asumismukavuuden varmistamiseksi. Jos kodin seinältä löytyvät esimerkiksi vanhat käsisäätöiset venttiilit, niiden päivittämistä uusiin kannattaa harkita, sillä ne vaativat asukkailta venttiilien säätämistä lämpötilan vaihtelun mukaan.
– Pakkasella ilmanvaihto kasvaa johtuen hormivaikutuksesta. Moni asukas kääntääkin venttiilit kiinni ilmojen kylmetessä. Usein ne unohtuvat kiinni pitkäksi aikaa, jolloin asunnon ilmanvaihto ei toimi. Kun korvausilmaventtiileiksi valitaan laadukkaat, automaattisesti lämpötilan mukaan säätyvät mallit, saadaan vedon tunne minimoitua ja säästetään myös lämmityksen energiankulutusta, Pölönen kertoo.
